Osuuskunnan voi perustaa yksittäinen henkilö, useampi henkilö yhdessä (tämä on suositeltavin tapa, koska osuuskunta perustuu jäsenten yhteistyöhön) tai yritys tai muu yhteisö. Osuuskunnan viralliset asiakirjat on tehtävä suomeksi tai ruotsiksi, koska nämä ovat Suomen viralliset kielet ja patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii näillä kielillä. Osuuskunnan sisäinen toiminta voi kuitenkin tapahtua millä tahansa kielellä ja monikielisyys nähdään Suomessa yhä enemmän voimavarana.

Lue lisää osuuskunnan perustamisesta Pellervon Osuuskunnan perustajan oppaasta. Osuuskunnan perustajan opas – Osuuskunnan perustajan opas

Esimerkiksi:

• Tavoitteena on ruoan omavaraisuus ja yhteisöllinen tuotanto
• Jäsenet maksavat vuosimaksun ja saavat vastineeksi viikoittain satokauden mukaisia vihanneksia. Tällöin palkatut viljelijät vastaavat viljelystä.
• Jäsenet saavat satokassin ja voivat osallistua pellon töihin.
• Toiminta perustuu luomuviljelyyn ja yhteisöllisyyteen – jäsenet voivat osallistua viljelyyn ja tapahtumiin.
• Toimii biodynaamisesti ja pyrkii edistämään ekologista ruokakulttuuria.
• Tuottaa ruokaa sekä pellolla että kasvihuoneessa.

Esimerkiksi:

• Jäsenyys: Liityt maksamalla jäsenmaksun tai osuuden.
• Tuotanto: Osuuskunta viljelee ruokaa, usein luomumenetelmin.
• Sato: Jäsenet saavat osuutensa sadosta – esimerkiksi viikoittainen vihanneskassi. Jäsenmaksun lisäksi ruokaosuskunnalla voi olla käytössään satomaksu, jolla maksetaan sadontuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
• Osallistuminen: Jäsenet voivat osallistua talkoisiin, päätöksentekoon ja tapahtumiin.

Yhteisöpuutarha ja ruokaosuuskunta ovat molemmat yhteisöllisiä ja kestävään ruoantuotantoon liittyviä malleja, mutta niillä on eri painopisteet ja toimintatavat. Jos haluat viljellä yhteisöllisesti ystäviesi kanssa, mutta et elinkeinonasi, yhteisöpuutarha voi sinulle olla parempi vaihtoehto.

• Tarkoitus: Tarjota paikallisille ihmisille mahdollisuus viljellä ruokaa yhdessä, usein kaupunkialueella.
• Toimintamalli: Puutarha-alue jaetaan yhteisesti tai yksittäisiksi viljelypalstoiksi. Osallistujat hoitavat viljelyä itse.
• Osallistuminen: Vapaaehtoista, usein ei kaupallista. Voidaan järjestää työpajoja, tapahtumia ja yhteisiä talkoita.
• Tuotto: Sadot jaetaan osallistujien kesken tai lahjoitetaan esimerkiksi ruokajakeluun.
• Yhteisöllisyys: Korostuu vahvasti – yhdessä tekeminen, oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat keskiössä.

Meiltä saat tukea viljelyosuuskunnan perustamiseen

Oma maa osuuskunnat -hanke ei perusta osallistujien puolesta osuuskuntaa, mutta tukee ja neuvoo kiinnostuneita henkilöitä osuuskunnan perustamisessa. Järjestämme koulutuksia osuuskuntatoiminnasta yhteistyössä Sataosaajien kanssa ja Sataosaajista on mahdollista saada tukea ja ohjausta osuuskuntaa perustettaessa ja apua perustamisasiakirjojen laadintaan.